| |
 | The President | | |
Tasavallan presidentti Arnold Rüütel Suomen presidentin Tarja Halosen tarjoamalla juhlaillallisella 20. marraskuuta 2001
Rouva presidentti
Herra Pentti Arajärvi
Teidän ylhäisyytenne
Naiset ja herrat!
Hyvät ystävät!
Meitä on liikuttanut se sydämellinen huomaavaisuus, josta olemme saaneet nauttia ensimmäisellä valtiovierailullani täällä Suomessa. Vierailun poliittisen merkityksen ohella tapaamisiimme vaikuttaa niin tänään kuin myös tulevaisuudessa tieto siitä, että olemme samoista juurista versoneet ja samasta suomalais-ugrilaisesta puusta kasvaneet kansat.
Suomalais-virolainen silta on pysynyt lujana ainakin kaksi ja puoli tuhatta vuotta. Tuon ajallisen välimatkan takaa on peräisin - kuten sekä suomalaiset että virolaiset kansanrunoudentukijat ovat osoittaneet - esikalevalainen runous, sieltä myös juontavat yhteiset myyttimme ja sankarimme. Väinämöinen aloittaa Elias Lönnrotin koostaman Kalevalan, Friedrich Reinhold Kreutzwald puolestaan lainaa kanteleen Vanemuiselta virolaisten kansalliseepoksen alussa. Kullervo tunnetaan Kalevan poikana ja Kalevipoeg on Viron kansalliseepoksen nimi. Tohtori August Annist, joka on kirjoittanut laajat monografiat Kalevalasta ja Kalevipoegista on syystäkin todennut Kalevalasta, "ettei se ole vain muinaisen Suomen ja muinais-Karjalan, vaan myös muinais-Viron hengen ja kulttuurin monumentti, ainoa aere perennius, joka on säilynyt meille molemmille niin suurena ja yhteisenä".
En aloittanut puhettani muistelemalla tuota kaukaista, mutta myös tässä päivässä kaikupohjaa omaavaa yhteistä menneisyyttämme vain korostaakseni kahden veljeskansan läheisyyttä. Tämä läheisyys näkyy muutenkin joka askeleella, se näkyy kielissämme, ruohonjuuritason yhteyksissämme, lähes yhteisellä talousalueellamme, jokapäiväisessä kanssakäymisessämme. Poikkeamalla menneisyyteen halusin korostaa myös sitä, miten tärkeää on tämän päivän epävakaassa, pelkoja täynnä olevassa maailmassa pitää kiinni pysyvistä arvoista ja estää lähteitämme kasvamasta umpeen.
Yhteiskuntien ja valtioiden kehitystä kuvaamaan on viime aikoina keksitty muotisana jätkusuutlikkus. Arkikielessä sillä on paljon yksinkertaisempi vastine - nimittäin elinvoima. Jo Oskar Loorits, virolainen folkloristi ja eräs virolaisuuden ideologeista, ihaili suomalaisten elinvoimaa, sitä, minkä te tunnette suomalaisena sisuna ja mitä on vuosisatojen kuluessa muokannut metsien lisäksi "tuhansien järvien maan autius". Sieltä Loorits arvelee juontuvan suomalaisten uskollisuuden periaatteilleen, heidän rauhallisuutensa, oppimishalunsa, itsehillintänsä, suurpiirteisyytensä ja taitonsa nähdä kauemmas kuin tämä päivä. Kaikki tämä saa Looritsin mukaan vankkumattomasti uskomaan suomalaisuuden ikuiseen pysymiseen.
Meillä on ollut mahdollisuus tutustua kaikkiin näihin ominaisuuksiin seuratessamme Suomen käyttäytymistä yhteiskuntana ja valtiona. Tästä käyttäytymisestä on peräisin Suomen korkea kansainvälinen arvovalta, sosiaalinen hyvinvointi ja tasapaino. Tämä kaikki innostaa meitä pitämään Suomea esikuvanamme monella eri alalla.
Rouva presidentti!
Lukuisilla Viron-vierailuillanne yksityishenkilönä, poliitikkona, ulkoministerinä ja myös Suomen Tasavallan presidenttinä Teillä on ollut mahdollisuus seurata Viron kehitystä, josta useat kommentaattorit ovat käyttäneet ilmaisua Feeniks-linnun nouseminen tuhkasta. Meillä on todellakin syytä olla ylpeitä kansastamme, jonka on useasti ollut pakko aloittaa nollasta, joka on ottanut vastaan uuden ajan haasteet ja kestänyt myös kaikki ne paineet, joita siirtyminen yhdestä yhteiskuntajärjestelmästä toiseen - kuvaannollisesti ilmaistuna historiaan palaaminen - tuo tullessaan.
Mutta niin Te, rouva presidentti, kuin myös kaikki muut Viron kehitystä myötäeläen seuraavat suomalaiset, olette nähnyt myös sellaisen Viron, joka kehityspakon kohdatessaan on jäänyt epäoikeudenmukaisesti alakynteen. Viron valtionpäämiehenä tahdon tehdä kaikkeni, jotta Viro etenisi kohti tulevaisuutta yhtenäisenä, ja että kaikki Virossa vierailevat, mutta erityisesti sukulaisemme suomalaiset, näkisivät pian myös Etelä-Viron yhtä kauniisti kukoistavana kuin Tallinna.
Rouva presidentti! On vaikeaa yliarvioida Suomen ja Teidän henkilökohtaista panostanne Viron kytkemisessä yhdentyvän Euroopan rakenteisiin. Kiittäessäni Teitä ja Teidän kauttanne koko Suomea siitä tiedämme samalla, ettei se ole johtunut yksistään heimotunteesta. Siinä on ilmennyt ja ilmenee yhteinen toivomuksemme taata rauha ja turvallisuus sekä Itämeren alueella että koko maailmassa, joka sentään on vain yksi meille kaikille, yhteisistä tai erilaisista lähtökohdistamme ja kohtaloistamme huolimatta.
Sallikaa minun toivottaa Viron Tasavallan, läsnäolijoiden, puolisoni Ingridin ja omasta puolestani Teille, kunnioitettu presidentti, ja puolisollenne onnea ja menestystä Suomen tasavallan hyväksi!
Kohottakaamme malja Suomelle ja Suomen kansalle!
|
| |
|
vpk.ee
