| |
 | Vabariigi President | | |
Tasavallan presidentti Arnold Rüütel Helsingin kaupungin tarjoamalla lounaalla 20. marraskuuta 2001
Kunnioitettu Helsingin kaupunginvaltuuston puheenjohtaja!
Arvoisa Helsingin kaupunginjohtaja!
Naiset ja herrat!
Yhdenkään Euroopan valtion pääkaupungit eivät ole niin lähellä toisiaan kun Helsinki ja Tallinna. En tarkoita tässä niinkään kilometrejä, vaan ihmisten välisiä suhteita. Pääkaupunkiemme kanssakäymisessä kiteytyvät selkeästi koko maittemme välinen yhteistyö ja sen tulevaisuusnäkymät. Helsinki ja Tallinna ovat tavallaan kaksoiskaupunkeja, joiden asukkaat ovat sidoksissa toisiinsa sekä yksityisten suhteiden että työnsä kautta. Helsinkiläiset tuntevat hyvin Tallinnan ja tallinnalaiset Helsingin. Schengenin ulkoisen rajan katoaminen lähentää kansojamme varmasti entisestään.
Mikäli yrittäisimme määritellä Viron ja Suomen suhteiden nykytilaa joutuisimme vaikeuksiin, sillä yksinomaan Helsingin ja Tallinnan välinen kanssakäyminen on niin vilkasta ja monipuolista, että sitä on mahdoton ammentavasti kuvata saati sitten tarkkaan kartoittaa.
Henkinen yhteistyö pääkaupunkiemme välillä on tänä päivänä ei yksinomaan suositeltavaa vaan myös todellisuudessa toimivaa. Virolaiset ovat usein nähtyjä vieraita helsinkiläisissä kirjastoissa. He myös ovat tervetulleita asiakkaita Akateemisessa kirjakaupassa. Suomalaiset taas kansoittavat Estonian oopperaa. Pitkien vuosien aikana Helsinki oli tallinnalaisille ja muillekin virolaisille ikkuna Eurooppaan. Voidaan jopa sanoa, että melkeinpä viime aikoihin asti me, virolaiset, harjoitimme kanssakäymistä muun maailman kanssa Helsingin kautta.
Viro ja Suomi, siis myös Tallinna ja Helsinki, sijaitsevat Euroopan nopeimpiin kuuluvan kehityksen alueella. Molemmilla kaupungeilla on varteenotettavaa kehityspotentiaalia. On luonnollista, että yhteistyö ja yhteisten projektien toteuttaminen auttavat tekemään aluetta tunnetuksi maailmalla ja houkuttelevat tänne myös entistä enemmän investointeja. Tällainen yhteistyö on jo ajat sitten ylittänyt maantieteellisen ulottuvuuden. Tallinnan ja Helsingin välillä on jo monen vuoden aja toteutettu EUREGIO-yhteistyöprojektia, jonka tavoitteena on juuri alueen voimavarojen käyttöönotto. Tämä voisi olla sysäyksenä myös entistä nopeammalle kehitykselle. Yhteistyö opetuksen, tieteen ja ympäristönsuojelun alalla, samoin kummankin alueen erikoispiirteistä syntyvän dynamiikan tehokas soveltaminen olkoon tavoitteenamme.
Meitä yhdistää myös yhteinen huoli yhteisestä Suomenlahdestamme. Tiedämmehän kaikki, että Suomenlinnan takana vesi on niin puhdas, että sinne voi laskea lohiverkot. Tämä osoittaa meille taas kerran, miten olennaista on yhteistyö Itämeren puhtauden puolesta.
Hyvät ystävät!
Olen iloinen, että saatoin tänään vierailla Helsingin kaupunginteatterissa, jossa Tallinnan kaupunginteatteri esitti kahtena iltana täysille saleille Silta- näytelmää. Samanaikaisesti siellä oli esillä Tallinnan kaupunginteatterista kertova näyttely. Kulttuuri- ja teatteriyhteistyössä pysyäkseni lähes päivälleen 74 vuotta siten Wäinö Sola ohjasi Estoniaan Oskar Merikannon Elinan surman, ensimmäisen suomalaisen oopperan Virossa. Ja vielä kerran haluan mainita Liina Reimanin, suuren virolaisen tragediennen, jonka urasta puolet kulki Suomessa. Ja entä Aino Kallas, yhteinen kirjailijamme, jonka siteet Viroon olivat niin voimakkaat, että hänestä tuli lähes virolainen. Professori Kai Laitinen on todennut, että viimeisen elinpaikkansakin Helsingissä Aino Kallas valitsi sellaisen, josta hän kuvitteli näkevänsä vastarannan, nuoruutensa maan Viron.
Sallikaa minun kohottaa malja Helsingille!
|
| |
|
vpk.ee
