| |
 | The President | | |
Presidentti Arnold Rüütel virolais-suomalaisen kauppaseminaarin avajaisissa Helsingissä 20. marraskuuta 2001
Naiset ja herrat!
Avatessani tänään tämän virolais-suomalaisen kauppaseminaarin, joka on jo ties kuinka mones, minulla on ilo todeta, että taloussuhteemme ovat viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana kehittyneet juuri sellaiseen suuntaan ja myös sellaisella vauhdilla kuin olemme toivoneet ja myös edeltäneet niiden kehittyvän. Nopean ja tuloksellisen yhteistyökehityksen edellytyksenä ovat luonnollisesti olleet kansojemme saattaa olla että koko maailmassakin ainutlaatuisen läheiset suhteet, joilla on pitkät perinteet ja myös vuosisatoja pitkä historia.
Siitä, että me olemme todella paljon saavuttaneet keskinäisissä valtiollisissa suhteissamme, kertovat olemassa olevat sopimukset, jotka ovat kahdenkeskeisen molempia osapuolia hyödyttävän taloudellisen yhteistyön perustana. Maittemme välillä ovat nyt olemassa kaikki tärkeimmät taloussopimukset: vuonna 1992 tuli voimaan sopimus investointien edistämisestä ja suojaamisesta, vuodesta 1993 on ollut voimassa sopimus taloudellisesta yhteistyöstä ja avusta. Kaikkia sopimuksia ei tässä ehdi luetella, nämä yksittäisetkin esimerkit kertovat siitä, että on luotu hyvä ja luja perusta suhteiden kehitykselle.
Taloudellinen yhteistyömme on saanut nykyisin uuden ulottuvuuden: kyseessä on EU:n , mutta myös nopeasti globalisoituvan talouden ulottuvuus. Viron ulkomaankaupasta EU:n osuus on jo nykyisin 75 % ja Viroon tehdyistä suorista investoinneista 80 % on tullut EU:n maista, joista. Suomi on tärkein. Kokonaiskauppavaihdossa Suomi on sekä viennin että tuonnin osalta ollut ykkösmaa. Kauppatase oli aina viime aikoihin asti Virolle negatiivinen, mutta kuluvana vuonna on tapahtunut käänne meille positiiviseen suuntaan. Viron kauppavaihdosta Suomen kanssa vienti muodostaa 60 %. Hieman yli 28 % kaikista suorista Viroon tehdyistä investoinneista on tullut Suomesta. Valitettavasti virolaiset eivät ole pystyneet olemaan yhtä aktiivisia: Viron suorainvestoinneista ulkomaille vain 2 % on tehty Suomeen. Olen kuitenkin vakuuttunut, että tämä suhdeluku muuttuu tulevaisuudessa, sillä Suomi on jo tällä hetkellä virolaisinvestointien kohdemaiden joukossa neljännellä sijalla.
Yhä laajenevan kansainvälisen yhteistyön puitteissa on mahdollista ja myös tarpeellista syventää alueellisen yhteistyön erilaisia muotoja, selliaisa, joissa alueelliset ominaispiirteet tulisivat otetuiksi huomioon. Tällainen yhteistyö tekee mahdolliseksi voimavarojemme mahdollisimman tehokkaan käyttöönoton ja edistää osallistumistamme maailmantalouteen tasavertaisina partnereina. Kuten tiedetään, Viro suojaa ulkomaisia investointeja ja kohtelee ulkomaisia yrityksiä samalla tavalla kuin kotimaisia. Tavoitteenamme on myös tulevaisuudessa säilyttää vakaa talous- ja yritysympäristö, jossa sekä virolaiset että ulkomaiset yrittäjät voivat toimia varmalla pohjalla.
Tulevaisuuden menestys riippuu varmasti myös kyvystämme vastata ajan haasteisiin tulivat ne sitten miltä suunnalta tahansa. Menestyksen tärkeänä tekijänä on sivistystason nousu ja koulutuksen tehostaminen, samoin monipuolinen yhteistyö. Maittemme suotuisa strateginen sijainti Itämeren piirissä, Pohjolan kaikkein attraktiivisimmalla alueella, on yksi taloduellisen toimintamme kulmakivistä. Itämeren alue muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Monipuolinen ja kaikki täkäläiset maat mukaan ottava yhteistyö on sekä luonnollista että tarpeellista. Juuri siihen perustuu myös meidän taloussuhteittemme tulevaisuus.
Kauppaseminaarin on käännettävä katseensa tulevaisuuteen. Hyvä yhteistyö perustuu terveeseen kilpailuun. Vaikka Viron ja Suomen yhteistyö on tähänkin asti ollut menestyksellinen, läheskään kaikkia mahdollisuuksia ei ole käytetty loppuun. Hyvin kehityskelpoisia ovat tulevaisuudessa ympäristöystävälliset strategiat, toisin sanoen ympäristönsuojelun työkalut, joista on hyötyä välittömälle lähiympäristölle, mutta myös maailmanlaajuiselle ympäristösuojelulle, sekä bio- että geeniteknologialle. Virolaiset tutkijat ovat menestyneet erinomaisesti viimeksi mainitulla sektorilla ja jotkut asiantuntijoistamme toimivat juuri Suomessa. Suomi on tänä päivänä kaikkein kilpailukykyisimmän talouden maa koko maailmassa. Viro taas kuuluu taloudelliselta vapaudeltaan maailman maiden kärkiryhmään.
Eikö meillä tässä olekin suurenmoinen täydentävä mahdollisuus menestyksekkääseen yhteistyöhön Suomen ja Viro välillä! Samalla se on myös haaste, joka on syytä ottaa vastaan.
Toivon, että tämä seminaari antaa uusia ideoita ja luo tulevaisuudennäkymiä suhteittemme jatkokehitystä ajatellen ja että te voitte keskinäisessä ajatustenvaihdossa entisestään syventää kontaktejanne.
Lykkyä tykö!
|
| |
|
vpk.ee
